EN RU

Ravintola Karelia

Uudistunut ravintola Karelia – kansainvälistä karjalaisuutta

Pekka Pärssinen, ravintola–alan ammattilainen jo neljänkymmenen vuoden ajan, on ottanut ravintola Karelian ohjat käsiinsä. Karjalaisuus on verenperintönä, kansainvälisyys työkokemusten tuomaa. Karjalatalon maineikas ravintola on palannut juurilleen. Ravintola Karelia on se paikka, josta löytyvät myös vastaukset kaikkeen karjalaiseen perinneruokaan liittyviin kysymyksiin.

Helsingin Käpylässä sijaitseva Karjalatalo on monien toimintojen talo, jossa on tiloja kulttuurin harrastajille, juhlijoille, ruokailijoille ja uuden opiskelijoille.

Karjalaisten yhteisillä talkoilla rakennettu talo valmistui vuonna 1974 aivan legendaarisen puu-Käpylän naapuriin.

Keittiömestari Pekka Pärssinen: Hyvä ruoka on rehellistä

Karelia-ravintolaa on johtanut vuodesta 2011 lähtien keittiömestari ja ravintoloitsija Pekka Pärssinen. Hänellä
on alalta pitkä, usean vuosikymmenen mittainen kokemus.

Karjalaisuus kulkee Pekka Pärssisessä suvun perintönä. Hänen isänsä oli Karjalan evakoita.

”Karjalaisten parissa tunnen olevani kotona”, Pekka Pärssinen sanoo.

Karelia-ravintola tarjoaa arkisin klo 11-14 lounasta. Muuten ravintola toimii tilausravintolana. Siellä voi
järjestää häitä, muistotilaisuuksia, sukujuhlia ja vaikkapa tansseja. Ravintolassa, aulassa ja juhlasalissa on
istumapaikkoja jopa viidellesadalle vieraalle.

Ravintola palvelee myös pitkämatkalaisia, sillä ravintolan edessä on parkkipaikka, johon mahtuvat linja-autot.
Ravintolalla on myös catering-palvelut ja ravintola toimittaa tarjoilun sinne, minne asiakas haluaa.

Pekka Pärssinen luonnehtii hyvää ruokaa sanomalla, että se on rehellistä. Se on tehty hyvistä raaka-aineista
ja maistuu herkulliselta, mutta ruuan valmistuksessa ei Pärssisen mielestä tarvita liikaa kikkailua.
Hyvä ruoka täyttää vatsan ja tarjoaa makuelämyksen.

Karjalaisen taustansa vuoksi Pärssinen tuntee karjalaisen ruokaperinteen. Siihen kuuluvat muun muassa
karjalanpaisti, uunissa haudutettu sianliha, sienisalaatit, kaurakiisseli ja monenlaiset piirakat kuten
karjalanpiirakat, vatruskat ja perunakakkarat.

Ravintolasta voi tilata karjalaisen pitopöydän, mutta Pärssinen tuntee myös kansainvälisen keittiön. Hän on
työskennellyt muun muassa Japanissa ja Vietnamissa.

”Ruokia suunnitellessa täytyy ottaa huomioon kulttuuriset erot. Japanilaisille valkoinen on surun värin, joten
valkoisia liinoja ei sovi käyttää iloisissa juhlissa. Australialaisille lammas ja nauta ovat arkiruokaa, joten heille juhlaruoaksi tarjoaisin sikaa”, Pärssinen sanoo.

Keittiössään hän kehittelee muunnelmia erilaisista resepteistä, mutta täysin uuden ruokalajin luominen on
haasteellista.

”Uuden ruokalajin keksiminen on vaikeampaa kuin uuden tähden löytäminen taivaalta”, hän naurahtaa.
Ruoka-alan ammattilaisilta kysytään usein, mikä on hyvän ruoan salaisuus. Monet vastaavat, että kerma ja
voi. Pärssisellä on toisenlaisia ajatuksia.

”Esimerkiksi sianlihaan en lorauta paljon kermaa, koska se on valmiiksi rasvainen ruokalaji. Minulle hyvän
ruoan salaisuus on sipulin käytössä.”